Nettinopeus 190 megaa: mistä nopeus johtuu ja miten sen voi tarkistaa?

Mitä nettinopeus 190 megaa tarkoittaa?

Kun mittaustulos näyttää 190 megabittiä sekunnissa, kyse on yleensä latausnopeudesta eli download-nopeudesta. Se riittää tavallisesti suoratoistoon, etätyöhön, verkkopelaamiseen ja usean laitteen samanaikaiseen käyttöön. Tulos ei kuitenkaan yksin kerro, onko yhteys kunnossa.

Arvioinnissa pitää verrata tulosta omaan liittymäsopimukseen. Jos käytössä on esimerkiksi nopeampi kuitu-, kaapeli- tai DSL-liittymä, 190 megaa voi olla odotettua vähemmän. Jos liittymän nimellisnopeus on noin 200 megabittiä sekunnissa, tulos voi puolestaan olla normaali, koska mittaustulokseen vaikuttavat Wi-Fi, laitteet ja verkon kuormitus.

Yleinen syy: mittaus tehdään Wi-Fi-yhteydellä

Wi-Fi on tavallisin syy siihen, että nettinopeus jää alle liittymän teoreettisen nopeuden. Reitittimen etäisyys, seinät, lattiat, muut langattomat verkot ja kodin sähkölaitteet voivat heikentää yhteyttä. Myös 2,4 gigahertsin taajuusalue on usein ruuhkaisempi kuin 5 gigahertsin verkko.

Jos mittaus tehdään puhelimella tai kannettavalla tietokoneella kaukana reitittimestä, 190 megaa ei välttämättä kuvaa operaattorin yhteyden todellista kapasiteettia. Wi-Fi-laitteen ominaisuudet vaikuttavat tulokseen, eikä vanha verkkokortti aina tue reitittimen tai liittymän nopeutta.

Kaapelointi, reititin tai modeemi voi rajoittaa nopeutta

Viallinen tai vanha reititin voi muodostaa pullonkaulan. Sama koskee modeemia, Ethernet-kaapelia ja seinärasiaan kytkettyjä liitäntöjä. Jos kaapeli tai verkkoliitäntä toimii vain 100 megabitin nopeudella, nopeustulos voi jäädä selvästi alle 190 megan.

Kaapeli-, kuitu- ja DSL-yhteyksissä laitteiden pitää olla operaattorin verkkoon sopivia. Tarkista reitittimen hallinnasta yhteyden nopeus, ohjelmistopäivitykset ja mahdolliset virheilmoitukset. Kuituliittymässä ongelma voi liittyä myös päätelaitteeseen tai optiseen yhteyspäätteeseen.

Liittymätekniikka ja operaattorin verkko vaikuttavat

Kuitu tarjoaa yleensä tasaisen yhteyden, mutta kodin sisäinen Wi-Fi voi silti hidastaa mittausta. Kaapelilaajakaistassa sama alueellinen kapasiteetti jaetaan useiden käyttäjien kesken, joten nopeus voi vaihdella etenkin iltaisin. DSL-yhteydessä kuparikaapelin pituus ja linjan laatu vaikuttavat nopeuteen.

Operaattorin verkossa voi olla tilapäinen häiriö, huolto tai paikallinen ruuhka. Jos nopeus jää toistuvasti 190 megaan myös Ethernet-kaapelilla, kannattaa tarkistaa operaattorin häiriötiedotteet ja verrata tulosta liittymäsopimuksen nopeusrajoihin.

Taustaliikenne kuluttaa yhteyden kapasiteettia

Toinen yleinen syy on se, että samaan aikaan jokin laite lataa tai lähettää paljon dataa. Pilvivarmuuskopiot, käyttöjärjestelmäpäivitykset, suoratoisto, pelikonsolin lataukset ja valvontakamerat voivat vaikuttaa nopeustestiin.

Myös lähetysnopeuden eli upload-nopeuden käyttö voi heikentää latausta. Kun yhteys on täynnä, viive kasvaa ja yhteys voi tuntua hitaalta, vaikka yksittäinen nopeustesti näyttäisi kohtuullisen tuloksen.

VPN, selain ja mittauspalvelu voivat muuttaa tulosta

VPN-palvelu salaa liikenteen ja ohjaa sen ylimääräisen palvelimen kautta. Tämä voi pienentää nopeutta ja kasvattaa viivettä. Sammuta VPN testin ajaksi, jos se on turvallista, ja käynnistä se uudelleen mittauksen jälkeen.

Selain, mittauspalvelun käyttämä palvelin ja tietokoneen kuormitus voivat myös vaikuttaa tulokseen. Yksi testi ei ole riittävä, joten tulos kannattaa tarkistaa usealla testikerralla eri vuorokaudenaikoina.

Näin selvität, onko 190 megaa liian vähän

1. Sulje suoratoisto, pilvipalvelut, pelilataukset ja muut paljon dataa käyttävät sovellukset.
2. Kytke tietokone reitittimeen Ethernet-kaapelilla, jos mahdollista.
3. Varmista, että käytössä on ajantasainen selain ja että VPN on pois päältä testin ajan.
4. Tee vähintään kolme mittausta aamulla, päivällä ja illalla.
5. Kirjaa ylös latausnopeus, lähetysnopeus, viive, jitter ja mahdollinen pakettihävikki.
6. Vertaa tuloksia liittymän sopimus- tai vaihteluväliin.

Jos kaapelilla mitattu tulos on selvästi parempi kuin Wi-Fi-mittaus, ongelma on todennäköisesti kodin langattomassa verkossa. Jos molemmat jäävät samalle tasolle ja tulos on jatkuvasti odotettua pienempi, syy voi olla reitittimessä, modeemissa, kaapeloinnissa tai operaattorin verkossa.

Keinot nettinopeuden parantamiseen

• Sijoita reititin avoimeen ja keskeiseen paikkaan, mieluiten irti lattialta.
• Käytä 5 gigahertsin Wi-Fi-verkkoa lähellä reititintä ja 2,4 gigahertsin verkkoa pidemmän kantaman tarpeisiin.
• Vaihda ruuhkainen langaton kanava automaattiseen tai vähemmän käytettyyn kanavaan.
• Päivitä reitittimen ohjelmisto ja tarkista, että verkkolaitteet tukevat liittymän nopeutta.
• Käytä Ethernet-kaapelia työasemalla, televisiolla tai pelikonsolilla, jos vakaa yhteys on tärkeä.
• Keskeytä suuret lataukset ja varmuuskopiot nopeustestin ajaksi.
• Harkitse mesh-järjestelmää tai tukiasemaa, jos kodissa on katvealueita.

Milloin kannattaa ottaa yhteyttä operaattoriin?

Ota yhteyttä operaattoriin, jos nopeus jää toistuvasti selvästi alle liittymän ilmoitetun vaihteluvälin myös Ethernet-kaapelilla tehdyissä testeissä. Kerro mittausajat, testilaite, yhteystapa, lataus- ja lähetysnopeudet sekä mahdollinen viive tai pakettihävikki.

Operaattori voi tarkistaa linjan, alueellisen häiriötilanteen, modeemin yhteyden ja liittymän teknisen profiilin. Älä vaihda liittymänopeutta ennen kuin on selvitetty, rajoittaako ongelmaa kotiin kuuluva Wi-Fi tai päätelaite.