Mbps ja Mt/s ero: miksi latausnopeus näyttää erilaiselta?

Internet-liittymän nopeus ilmoitetaan yleensä megabitteinä sekunnissa eli Mbps-yksikkönä. Latausohjelma, selain tai käyttöjärjestelmä voi puolestaan näyttää nopeuden megatavuina sekunnissa eli Mt/s. Siksi sama yhteys voi näyttää kahdelta eri nopeudelta ilman, että yhteydessä on vikaa.

Mitä Mbps ja Mt/s tarkoittavat?

Mbps tarkoittaa megabittiä sekunnissa. Se on operaattoreiden, kuten kuitu-, kaapeli- ja DSL-laajakaistan, tavallinen nopeusyksikkö. Mt/s tarkoittaa megatavua sekunnissa, ja sitä käytetään usein tiedostojen latauksessa.

Yksi tavu sisältää kahdeksan bittiä. Siksi nopeuden perusmuunnos on: Mbps ÷ 8 = Mt/s. Esimerkiksi 100 Mbps:n liittymän teoreettinen enimmäisnopeus on noin 12,5 Mt/s. Vastaavasti 1 000 Mbps eli 1 Gbps vastaa noin 125 Mt/s:ää ennen yhteyden käytännön hävikkiä.

Yleinen syy: bittien ja tavujen sekoittuminen

Tyypillisin syy näennäiseen nopeuseroon on yksikköjen sekoittuminen. Käyttäjä vertaa operaattorin ilmoittamaa 100 Mbps:n nopeutta latausohjelman näyttämään 11–12 Mt/s:n nopeuteen ja tulkitsee tuloksen liian hitaaksi. Kun Mt/s-arvo kerrotaan kahdeksalla, tulos on noin 88–96 Mbps, mikä voi olla normaalilla tasolla.

Yhteyskäytännöt pienentävät mitattua nopeutta

Raakadatan lisäksi yhteydessä siirretään pakettien otsakkeita, kuittauksia ja muuta hallintatietoa. Tämä protokollahävikki tarkoittaa, että 100 Mbps:n liittymä ei yleensä tuota sovelluksessa täsmälleen 100 Mbps:n hyötynopeutta. Myös VPN voi lisätä käsittelyä ja pienentää lataus- tai lähetysnopeutta.

Wi-Fi voi rajoittaa nopeutta

Wi-Fi-yhteyden nopeus riippuu reitittimestä, käytetystä taajuudesta, etäisyydestä, seinistä ja muiden verkkojen häiriöistä. 5 GHz:n tai uudemman Wi-Fi-standardin yhteys voi olla nopeampi lähellä reititintä, kun taas 2,4 GHz:n taajuus kantaa usein pidemmälle mutta on herkempi ruuhkalle. Ethernet-kaapeli antaa luotettavamman vertailun.

Reititin, modeemi tai laite voi olla pullonkaula

Vanha modeemi, reititin tai verkkokortti ei välttämättä pysty käsittelemään liittymän nimellisnopeutta. Pullonkaula voi syntyä myös laitteen suorittimesta, taustalla toimivista sovelluksista tai virransäästöasetuksista. Tarkista erityisesti, tukeeko verkkolaite gigabitin Ethernet-yhteyttä ja käyttämääsi Wi-Fi-standardia.

Palvelin ja ruuhka vaikuttavat lataukseen

Latausnopeus ei riipu vain omasta operaattorista. Tiedostopalvelin voi olla kuormitettu, palvelin voi sijaita kaukana tai se voi rajoittaa yksittäisen yhteyden nopeutta. Myös kodin samanaikaiset suoratoistot, pilvisynkronointi ja pelilataukset jakavat kapasiteettia.

Kuinka nopeusero tarkistetaan?

1. Muunna operaattorin Mbps-arvo Mt/s-yksiköksi jakamalla se kahdeksalla.
2. Suorita nopeustesti Ethernet-kaapelilla suoraan reitittimeen tai modeemiin.
3. Sulje VPN, lataukset, pilvipalvelut ja muut paljon liikennettä käyttävät sovellukset.
4. Toista testi eri aikaan ja vertaile latausnopeutta, lähetysnopeutta, viivettä, jitteriä ja pakettihäviötä.
5. Vertaa tiedostolatausta useasta luotettavasta lähteestä, koska yksi palvelin ei kuvaa koko yhteyttä.

Nopeustestissä ilmoitettu Mbps kannattaa muuntaa Mt/s:ksi vasta sen jälkeen, kun testin tulos on verrattu liittymän ilmoitettuun nopeuteen. Jos kaapelilla mitattu tulos jää jatkuvasti selvästi alle odotetun tason, ongelma ei todennäköisesti johdu pelkästä Mbps- ja Mt/s-yksiköiden erosta.

Keinoja nopeuden parantamiseen

• Sijoita reititin avoimeen ja keskeiseen paikkaan pois metallipinnoista ja paksuista rakenteista.
• Käytä Ethernet-kaapelia työasemalla, pelikonsolilla tai televisiolla, jos vakaa nopeus on tärkeä.
• Valitse vähemmän ruuhkainen Wi-Fi-kanava ja käytä 5 GHz:n taajuutta laitteen ollessa lähellä reititintä.
• Päivitä reitittimen laiteohjelmisto ja tarkista, ettei taustalla ole jatkuvaa varmuuskopiointia tai synkronointia.
• Käynnistä modeemi ja reititin uudelleen sekä tarkista operaattorin häiriötiedotteet.
• Ota yhteys operaattoriin, jos kaapelilla tehdyt toistuvat mittaukset ovat huomattavasti liittymän tavoitetta hitaampia tai yhteydessä esiintyy pakettihäviötä.

Yhteenveto

Mbps ja Mt/s eivät ole sama mittayksikkö: yksi tavu vastaa kahdeksaa bittiä. 100 Mbps tarkoittaa teoriassa noin 12,5 Mt/s:ää. Käytännön tulokseen vaikuttavat protokollahävikki, Wi-Fi, laitteet, palvelin ja verkon kuormitus. Kun mittaat yhteyden kaapelilla, muunnat yksiköt oikein ja toistat testin eri aikoina, löydät luotettavammin todellisen rajoittavan tekijän.